Melbox-karaokesoitin

Tekniikkaparkin testissä on tällä kertaa Melbox-karaokesoitin. Tekniseltä kannalta kyseessä on pieneen koteloon rakennettu PC-tietokone, joka pyörittää vartavasten karaokekäyttöä varten suunniteltua Linux-pohjaista käyttöjärjestelmää. Liitäntöjä laitteesta löytyy nykyaikaisen tietokoneen tapaan: kuvan saa ulos HDMI- tai VGA-liitännän kautta, USB-paikkoja on viisi ja äänelle löytyy linjaulostulo, josta laitteen voi kytkeä vaikkapa karaokemikseriin tai aktiivikaiuttimiin. Etulevystä löytyvän DVD-aseman avulla laitteella voi toistaa DVD-levyjä sekä asentaa uusia kappaleita. Melboxin karaokesisältö on tarkoitettu yksityiseen kotikäyttöön, joka tekeekin laitteesta merkittävästi Melplayer-ammattiversiota edullisemman.

Ohjelmiston puolesta Melbox on sukua monissa karaokea tarjoavissa ravintoloissa käytössä olevalle Melplayer-järjestelmälle: ulkoasussa on tiettyä samansuuntaisuutta ja toimintalogiikkakin sivuaa Melplayereita, joskin oheistoimintoja on Melboxista karsittu vähemmäksi. Eräs näkyvimmistä muutoksista on se, että Melbox ei tue eikä toisaalta myöskään vaadi erillistä ”laulajan näyttöä” ohjausnäyttöruudun lisäksi – kappaleet voi kasata soittolistaksi koko ruudulla ja kappaleen pyörähtäessä käyntiin se valtaa koko näyttöruudun yläreunan toistonohjauspainikkeita lukuunottamatta. Kotikäyttöön tarkoitetulle laitteelle tämä onkin järkevin toteutustapa.

Karaokekappaleiden toisto sujuu pieneltä Melbox-tietokoneelta sujuvasti ja aktiivisia harrastajia miellyttää varmasti myös suoraan ruudulta valittava transponointitoiminto. Biisivalikoima on ostajan muokattavissa ja hankittavien kappaleiden määrä vaikuttaa laitteen hintaan, joten biisivalikoimaa ei tässä liiemmälti kannata arvioida – todetaan vain sen verran, että valikoimaa löytyy laidasta laitaan ja tyylilajista toiseen useamman eri karaoketaustavalmistajan valikoimista.

Konsepti on siis hyvä ja Melboxin toteutus on sopivan suoraviivainen. Linux-pohjainen järjestelmä ei osoittanut minkäänlaisia hidastelun tai kaatuilun merkkejä koekäytön aikana, joten konepellin allakin on kaikki hyvin. Käyttöliittymän puolelta löytyy pieniä hiottavia yksityiskohtia, joiden myötä biisien selaaminen olisi nykyistä notkeampaa – esimerkiksi biisilistaa olisi mukava pystyä selailemaan hiiren lisäksi myös näppäimistöltä, ja kappalelistan yhteydessä olisi kätevää nähdä jonkinlaisella kirjainlyhenteellä myös biisin lähde – ollaanko valitsemassa esimerkiksi Melplayn vai Karaokepokkarin versiota samannimisestä kappaleesta. Lisäksi yläreunan ”seuraava kappale” -painike voisi viedä soittolistalla suoraan eteenpäin kulkematta kappaleenvalintaruudun kautta.

Melbox osaa toistaa videoita oman kovalevynsä lisäksi myös DVD-levyiltä sekä muistitikuilta ja näille toiminnoille käyttöliittymästä löytyy omat painikkeensa. Toistotoiminnot on tehty nimenomaan karaokekäyttöä silmälläpitäen, sillä DVD-toistossakin ruudulle jää näkyviin transponointi- ja toistonohjauspainikkeet. Vaikka laite sinänsä toistaa minkä tahansa DVD:n, ruudulle jäävät grafiikat kuitenkin häiritsevät esimerkiksi elokuvien katselua – erillistä DVD-soitinta ei siis kannata vielä siirtää kaapin hyllylle pölyttymään.

Melboxin tapauksessa kokonaisuus on vahvasti positiivisen puolella. Karaokesoitin hoitaa tonttinsa hienosti ja tuo tietokonepohjaisen karaokeratkaisun myös kotioloihin – ilmeisenä hyötynä tästä on vähentynyt dvd-levyjen vaihtelu ja mielikappaleiden nopeampi löytyminen. Aktiivisen karaokeharrastajan kannattaakin harkita vakavasti Melboxia vaihtoehtona perinteiselle DVD-soitinvetoiselle karaokejärjestelmälle.