Audio Pro Radio One R-20BT -pöytäradio
Pöytäradio on viimeisen päälle perinteikäs laitetyyppi, mutta kehitystä on vuosien varrella tapahtunut. Nyt otamme lähempään tarkasteluun radionkuuntelun lisäksi muitakin pikku jippoja osaavan laitteen.
Audio Pro Radio One R-20BT on kaiuttimistaan tunnetun ruotsalaisen valmistajan uusi aluevaltaus – pöytäradio, joka on varustettu myös bluetooth-yhteydellä. Bluetooth mahdollistaa langattoman äänensiirron vaikkapa kännykästä Radio Oneen, jolloin musiikin toistoa voi ohjata vaikkapa sohvalta kännykän välityksellä ilman välikaapeleita. Radiopuolen ominaisuuslista on myös mukava: laitteesta löytyy niin sisäinen antenni kuin tavallinen radioantenniliitäntäkin ja laite tunnistaa asemien nimet RDS-signaalista. Kello ja herätystoiminto löytyy, kuten myös linjatasoinen sisääntulo ulkoisia äänilähteitä varten.
Kun radion täräyttää käyntiin, kiinnittyy huomio ensimmäisenä varsin ryhdikkääseen äänenlaatuun. Pienestä koostaan huolimatta laite toistaa myös matalia taajuuksia ja äänentoiston kokonaisuus pysyy hyvin hallinnassa. Myös äänenpainetta löytyy sen verran, että Radio One saattaisi hyvinkin riittää pienempien asuntojen ainoaksi radioksi, ellei laitteelta kaipaa kaukosäätöä tai stereotoistoa. Pidempään kuunnellessa huomaa, että Radio Onen ponnekas bassotoisto saattaa välillä muuttua harmillisen kumisevaksi ja tavallaan ”irralliseksi”, mutta suurimman osan ajasta äänenlaatu on vahvasti positiivisella puolella ja on pakko hämmästellä, miten Audio Pro on saanut mahdutettua pieneen purkkiin näinkin vakuuttavan äänentoiston. Kaiutin on suunnattu ylöspäin, joka saattaa muuttaa soundia suuntaan tai toiseen kuuntelupaikasta ja laitteen sijoituspaikasta riippuen, mutta pöytäradiolle tyypilliseen taustamusiikkikuunteluun tästä ei ole haittaa.
Säädinrykelmä on ulkoasultaan tyylikäs, mutta vaatii hiukan totuttelua.
Radio One on muutamista erikoistoiminnoistaan huolimatta varsin suoraviivainen käytettävä. Näppäimiä on vain muutama, joten laitteen tärkeimmät toiminnot löytyvät ilman käyttöohjeen selailuakin. Laitteen design on tyylikästä ja Radio Onea voisi kehua jopa sisustuselementiksi, mutta tästä tyylittelystä seuraa myös jonkinasteisia käytettävyysongelmia. Ensinnäkin kiiltäviin hopeanvärisiin näppäimiin kaiverretut tekstit erottuvat huonosti, joten ainakin alkuvaiheessa näppäimiä joutuu tihrustamaan tarkasti. Hipaisukytkimin toteutetut alareunan näppäimet, mukaanlukien etulevyn virtakytkin, ovat tuntumaltaan epämääräisiä ja joskus virtanappia joutuu painamaan parikin kertaa, ennenkuin sormi osuu oikealle kohdalle ja oikealla tavalla. Testikäyttöön saadussa laitteessa myös keskellä oleva pyöritettävä säädin toimi hiukan epämääräisesti hypähdellen ajoittain useamman pykälän kerrallaan eteenpäin, joten asetusvalikoiden selailu on välillä työlästä. Liekö sitten kyse yksilöviasta, vai pitäisikö käyttäjän vaan totutella hiukan yli-innokkaaseen säätöpyörään? Radionkuuntelun kannalta olisi myös toivonut laitteeseen helpommin käytettäviä asemien pikavalintoja, sillä pikavalintojen käyttö vaatii useampia painalluksia jokaista asemanvaihtoa kohden. Radion käytettävyys paranisi hurjasti, mikäli laitteessa olisi suorat numeroidut pikavalintanäppäimet vaikkapa kuudelle eri radioasemalle.
Tästä kelpaa kuunnella niin poppia kuin uutisiakin. Laitteen päälle sijoitettu kaiutin toistaa ääntä tasapainoisesti.
Onneksi kuitenkin radiovirittimen laatu ja herkkyys ovat hyvällä tolalla, vaikkei pöytäradio järeämmille laitteille ihan pärjääkään: verrokkina käytetyn Technics-kotiteatterivahvistimen viritin sai heikon ja kaukaisen paikallisradiotaajuuden kuuluville suht vakaasti vaimean pohjakohinan saattelemana, kun taas Radio One sai samalla ulkoisella antennilla hädin tuskin kaivettua signaalia ylipäänsä esille suhinan seasta. Normaalissa käytössä ja oman paikkakunnan radiotaajuuksia kuunnellessa Radio One toimii kuitenkin kelvollisesti ja onnistuu nappaamaan valtaosan asemista kiinni jopa sisäisellä antennillaan.
Testasimme musiikin langatonta kuuntelua yhdistämällä Nokia N81-matkapuhelimen Radio Oneen bluetooth-yhteyden kautta ja laitteen bluetooth-ominaisuus osoittautuikin vaivattomaksi ja toimivaksi toiminnoksi. Kännykkä yhdistyi Radio Oneen ensiyrityksellä ja kännykkään tallennetun musiikin toisto alkoi saman tien. Äänenlaadusta ei pysty erottamaan virheitä ainakaan laitteen omien kaiutinten kautta kuunneltuna. Bluetoothin kauneus on siinä, että asunnossa tai toimistolla voi käyskennellä kännykkä taskussa yhteyden kantomatkan puitteissa ja musiikin toistoa voi ohjata kännykän ruudulta vaikka viereisestä huoneesta – ja musiikki soi Radio Onen kautta taukoamatta. Hienoa, näin sen pitääkin toimia!
Pöytäradioiden mittakaavassa Radio One tarjoaa monipuoliset liitännät – vasemmalta oikealle: antenniliitin, linjasisääntulo, kuulokeliitin, subwoofer-ulostulo ja verkkovirtaliitin.
Pienistä käytettävyyteen liittyvistä mutinoista huolimatta Audio Pro Radio One on mukaansatempaava musiikinkuuntelulaite, joka hämmästyttää hienolla äänenlaadullaan. Audio Prota on helppoa kuunnella ja soundissa on sellaista miellyttävää selkeyttä ja vaivattomuutta, jota harvoin pöytäradioista tapaa. Hintaseurantapalveluiden perusteella noin 200 euron paikkeilla pyörivä hinta saattaa kuulostaa äkkiseltään kovalta, mutta vastineeksi saa tyylikkään ja äänekkään pikku viihderasian, joka hoitaa niin radion, aktiivikaiutinten kuin bluetooth-vastaanottimenkin virkaa.
Lisätietoja löytyy maahantuojan tuotesivuilta.
Kuulokekäytössä tämmösellä ei paljoa tee jos radio on pelkkä mono?
Radio One -laitteen kuulokeliitäntä on stereomallinen, joten on hyvinkin mahdollista että kuulokeliitännästä saa myös radiovirittimen äänen ulos stereona, vaikkei itse laitteessa onkin monokaiutin. Tällaisia ratkaisuja olen nähnyt aiemmin useissakin radiomalleissa, joten saattaisipa olla tässäkin.
Valitettavasti minulla ei ole enää testilaitetta käsillä, joten en pysty varmistamaan näitä oletuksia, mutta yllä olevasta maahantuojalinkistä löydät Audio Pron yhteystiedot ja sitä kautta homma todennäköisesti selviää.
Ja lisättäköön vielä loppukevennykseksi vanha viisaus radioalalta: häiriötön monoääni on parempi kuin kohiseva stereo! 🙂