Metroid Prime Pinball (DS)
Viimeisin muistikuva Metroid Prime -pelisarjasta on Nintendo DS:llä julkaistu Metroid Prime Hunters. Nyt on kuitenkin aika laittaa muistikuvat uusiksi, kun Peliboxin arvosteluun saapuu Metroid Prime Pinball. Kuten jo nimestäkin voi arvata, tällä kertaa ei jahdata mönkiäisiä pimeässä luolastossa, vaan läiskitään flipperiä. Kyllä vain, Metroid puettuna Flipperin muotoon – mitähän tästä oikein seuraa…?
Itse asiassa seuraukset ovat ihan suotuisat, sillä flipperipeli toimii Nintendo DS:n kaksiosaisella näytöllä hienosti – turhaa pystyvieritystä ei tarvita, vaan koko pelikenttä mahtuu kertaheitolla ruutuun. Ruudun alareunassa olevia flipperimailoja ohjataan DS:n päällä olevilla L- ja R-painikkeilla, joka onkin luonteva ratkaisu. Pöytää voi yrittää töniä kosketusnäyttöä raapimalla. Pelin ohjaus toimii kaikessa yksinkertaisuudessaan sujuvasti, eikä siitä puolesta ole moitittavaa. Äänimaailma on odotetunkaltainen: kolinaa, räiskettä ja tunnelmaa luovaa musiikkia – siinäpä ne tärkeimmät elementit. Graafinen puoli on sekin kelvollisesti hoidossa ja ruudun tapahtumat piirtyvät silmien eteen vauhdikkaasti ja tunnelmallisesti. Pääosin pelissä pallotellaan aika tummasävyisillä kentillä, joiden näkyvyys on aurinkoisena päivänä pelaillessa harmillisen huono – pelin aikana tuli useammankin kerran mieleen, että DS:n kylkeen pitäisi kehitellä jonkinlainen kirkkauden säätöruuvi, joka toisi helpotusta grafiikan pimeyteen. Mitään ylitsepääsemätöntä estettä ei tummasävyisestä grafiikasta kuitenkaan tule, ja normaalissa huonevalaistuksessa peli näyttää asialliselta. Oman lisämausteensa Metroid Prime Pinballiin tuo myös pelin mukana toimitettava Rumble Pak-palikka, jonka avulla DS osaa täristä ja päristä pelitapahtumien mukaan. Tärinäefektit ovat aluksi hassu kokemus, vaikka pienen rumble pak-kasetin täristysteho ei olekaan kovin suuri. Pidemmän päälle tärinä alkaa kuitenkin puuduttaa pelaajaa, ja pelitestin edetessä irrotin tärinäkasetin pois konsolin sisästä.
Vaikka etukäteen luulisi, että flipperi on aika yksitoikkoista touhua, niin sepä ei pidäkään paikkaansa. Metroid Prime Pinballiin on onnistuttu tuomaan mukavasti Metroid-hengen mukaisia lisämausteita, jotka eivät kuitenkaan pilaa pelin perustaa. Monitehtävätilassa pelatessa pelimenestys avaa uusia flipperipöytiä kahden vakiopöydän lisäksi, ja kun pöydät on avattu käyttöön, voi niitä pelata myös yksittäistehtävinä eräänlaisessa “aika-ajomuodossa”. Siis mitä nopeammin läpäiset pöydän, sitä parempi. Normaalipeli etenee pisteitä keräillessä ja erilaisia pikkutehtäviä suorittaessa. Juuri nämä pikkutehtävät ovat se mauste, joka saa pelin pysymään normaalia pidempään mielekkäänä ja hauskana – pallolla pitäisi esimerkiksi osua erilaisiin tuholaisiin, jonka jälkeen pelaajaa palkitaan lisäpisteillä ja lisäesineillä. Pelipöydän läpäisemiseen tarvitaan loppupomon nujertaminen, joka tapahtuu siis osumalla tähän vastustajaan flipperipallolla.
Tapanani on ollut, että pelin lyhytikäisyydestä tulee arvostelutähtiin miinusta – näin tälläkin kertaa: flipperin tahkoaminen hauskuuttaa aikansa ja sopivan rajallisina annoksina kerrallaan. Kaikesta huolimatta peli rullaa mukavasti ja tarjoaa helposti lähestyttävää viihdettä DS-käsikonsolille, mutta useampien tuntien yhtämittaiseen tahkoamiseen tästä pelistä ei oikein ole. Flipperifanit pääsevät uppoamaan pallonpompottelutunnelmaan Metroid Prime Pinballissa, vaikkei tämä ihan perinteisen pinball-pelin kaavaa noudatakaan. Kevyen mobiiliviihteen ystävät saavat pelistä varmasti hupia irti eikä rima ole korkealla pelin oppimisen suhteen. Peliboksi läjäyttää Metroid Prime Pinballille kolme ja puoli boksitähteä.
