Koeajossa Toyota C-HR Hybrid Active Edition – hauskan ulkoasun alla on tuttu ja turvallinen kulkupeli

Toyota pääsi yllättämään parisen vuotta sitten C-HR-mallin julkistuksen myötä – auton muotoilu näyttää automessuilla esiteltäväksi suunnitellulta konseptiautolta, mutta tässä ei ollutkaan kyse pelkästä näyttelykappaleesta, vaan ihan oikeasta tuotantoon menevästä uutuusmallista. Lähdin ottamaan selvää, millaisesta kulkupelistä on kyse ja miten se asemoituu tämän hetken automarkkinoille.

Ensivaikutelma koostuu C-HR:n kohdalla suurimmaksi osaksi juurikin auton ulkopuolen muotoilusta: Toyota on onnistunut löytämään pirteän ja hauskan muotokielen, joka erottuu edukseen liikenteen seassa. Kuljettajan paikalta katsoen ympäristö näyttääkin paljon rauhallisemmalta ja tämä on tietysti positiivinen seikka käytettävyyden näkökulmasta, sillä Toyotan kanssa tulee heti ensiminuuteista lähtien mainiosti toimeen ilman turhaa ihmettelyä: hallintalaitteet ovat tutuilla paikoillaan, istuimesta ja ratista löytyy riittävät säätövarat. Istuin vaikuttaa koeajon perusteella varsin onnistuneelta – tukea löytyy riittävästi ja mukavuudessakaan ei ole nurisemista. C-HR:n katumaastureista vaikutteita ottanut muotoilu tuo mukanaan myös hiukan tavallista henkilöautoa korkeammalla olevan ja ryhdikkään istuma-asennon, joka saattaa olla joillekin kuljettajille olennainen valintaperuste.

Hybridi-C-HR on kaupungissa hiljainen

Koeajoauton voimalinja on varsin tyypillistä nykypäivän Toyotaa: kyseessä on hybridiauto, joka saa voimansa 1,8-litraisesta bensiinimoottorista ja vaihteistona portaaton automaattivaihteisto, jonka mallinimi on e-CVT. Tällainen kokoonpano saattaa aluksi jakaa mielipiteitä perinteiseen manuaalilaatikkoon tottuneiden keskuudessa, mutta täytyy todeta, että paketti on erittäin sujuvan ja mutkattoman tuntuinen. CVT-vaihteiston luonne on sellainen, että nopeissakaan kiihdytyksissä ei synny repivää vauhdin ja vaihtonykäysten tunnetta, mutta nopeusmittariin kurkistaessa huomaa auton kirineen maantien matkanopeuksiin nopeammin kuin olisi odottanutkaan. Ilmiö johtunee siitä, että jatkuva veto tekee etenemisen helpoksi piilottaen perinteisempien vaihteistojen “pykälien” rajat, joita on saatettu ajatella kiihdytyksen välietappeina. Lopputulema on se, että 122 hevosvoiman suorituskyky riittää hienosti ja Toyota liikkuu pirteästi niin maantiellä kuin kaupungissakin.

Toyota C-HR:n alusta tuntuu varsin napakalta olematta kuitenkaan liian kova: röykkyisellä lumipeitteisellä sorapätkälläkin meno on suuntavakaata ja vakuuttavan tuntuista. Ohjaus on kaupungissa pyöritellessä varsin kevyt, mutta jämäköityy huomattavasti maantienopeuksiin siirryttäessä. Tämän myötä C-HR:ää ei tarvinnut Nelostiellä räntäkelin keskelläkään liiemmälti kaitsea: auto kulkee suoraan ja kuljettaja voi keskittyä liikenteen havainnointiin. Toyota on siis löytänyt hyvän tasapainon hallittavuuden ja mukavuuden välille – näillä eväillä matkaa tekee mielellään.

Navigaatio ja matkamusiikki löytyvät suomenkielisen käyttöliittymän kautta

Keskikonsolista löytyy pääasiassa lämmityslaitteen säätöjä ja suuri kosketusnäyttö, jolta ohjataan navigointi- ja viihdeominaisuuksia. Lämmityslaitteen käyttö on varsin helppoa ja toiminnot ovat kosketusnäytön sijaan perinteisten painikkeiden kautta ohjattavia, joka osaltaan helpottaa käyttöä. Kosketusnäytön puolella mennään perinteisin eväin ja ruudun toiminnot ovat samanlaisia kuin muissakin Toyota-malleissa: tarkoituksenmukaista, mutta ei erityisen näyttävää eikä sulavaa. Suuri plussa kuitenkin siitä, että käyttöliittymä on kokonaisuudessaan suomenkielinen – Toyotaa ei tarvitse käyttää Suomi-Englanti-Suomi-sanakirjan kanssa. Hipaisupainikkeet kosketusnäytön reunoilla olisi kyllä voinut suunnittelupöydällä vaihtaa perinteisiksi painikkeiksi ja äänenvoimakkuussäätimen perinteiseksi “säätörullaksi” – onneksi ratista löytyy kuljettajalle helpommat hallintapainikkeet myös äänentoistolle.

Tilat ovat myös kuljettajan takana kelvolliset – keskimittaisen kuljettajan taakse mahtuu vaivattomasti samanmoinen matkustaja. Takapenkkiläisten mahdollisuudet maisemien ihailuun ovat kuitenkin hiukan rajoittuneet: näyttävä muotoilu vie huomattavan osan takamatkustajien ikkunoista ja matkustaja joutuu hiukan kurkottelemaan nähdäkseen pienistä ikkunoista kunnolla ulos. Takaluukun puolella tilaa vaikuttaa olevan osapuilleen samaan malliin kuin muillakin kompakteilla katumaastureilla: koko perheen mökkireissun tavarat joutuu pakkaamaan tarkasti, mutta pienemmällä kuormalla tila riittänee arkikäyttöön.

Katso koeajovideo:

Yhteenveto

Toyota C-HR on positiivinen yllätys: rohkean muotoilun alta paljastuu mukava ja helppokäyttöinen kulkupeli, jonka ominaisuudet ovat onnistuneesti tasapainossa. Hybridiversio kuluttaa polttoainetta maltillisesti ja on edullinen myös verotuksen näkökulmasta – mikäli portaaton CVT-automaattivaihteisto ja kiihdytyksessä korkealle pomppaavat polttomoottorin kierrokset eivät liiaksi vieroksuta, niin tämä koeajettu malli on järkevin vaihtoehto. Perinteisempää voimalinjaa kaipaavalle mallistosta löytyy myös 1,2-litraisella turbomoottorilla ja manuaalivaihteistolla varustettu versio.

Koeajoon Toyota C-HR:n lainasi Autoliike Koskinen Viitasaarelta.